sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Tavattiin Taavi Kivistik ja kärhöt

Matkamme jatkui. Kävimme yrttitarhalla ja sieltä sitten aivan ihanaan paikkaan. Roogojan kärhötarhalle. Pidän kärhöistä kovasti, mutta aiemmin eivät menestyneet meidän vyöhykkeellä. Nykyisin on jo kuitenkin saatavissa sellaisia lajikkeita, jotka kasvavat täällä meilläkin. Itse olen kasvattanut siemenestä kaksi alppikärhöä, sinisen ja valkoisen. Niistä innostuneena on viime vuosina puutarhaamme tullut muitakin kärhökokeiluja. Välillä on onnistunut, välillä ei. Jokainen kevät tuo aina uuden jännityksen niidensuhteen. Mutta ihania ne ovat.
Oppaamme ja Taavi Kivistik aloittamassa kierrostamme. Heidän oma puutarhansa oli täynnä kauniita kukkia ja kasveja kärhöjen lisäksi. Vehmas paikka, kuten muutkin Viron puutarhat.
 Ja tästä se alkaa, nauttikaa kauniista kukista, Vain osa ottamistani kuvista.










Kierroksen päätteeksi oli mahdollisuus hankkia kannettavaa kotiin. Heiltä voi tilata myös suoraan. Mahtava kokemus tämä paikka. Kärhöjen äärellä voi vain huokailla ja ihastella. Voi kun saisikin kasvamaan omassa puutarhassa.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Puutarhasta lähtiessä

Tässä kuvaa tuon puutarhatontun hyötypuutarhapuolelta. Itse ahkera puutarhatonttu kuvassa. Kasvimaa oli iso ja ojennuksessa. Kaikkialla pihassa näkyi uskomaton järjestys ja siisteys. Pariskunta ei ollut enää aivan nuori, mutta jaksoivat ahertaa pihan kanssa. Puutarhassa oli myös useampi museo. Vanhojen työkalujen aitta, toinen aitta vanhoille astioille ja käsitöille, sekä lisäksi vielä talon yläkerrassa aivan ihana pitsihuone, johon oli kerätty lukematon määrä vanhoja pitsejä. Kaikki oli niissäkin hienossa järjestyksessä.
Tuosta kauniista puutarhasta oli kuitenkin siirryttävä eteenpäin ohjelman mukaisesti ja matkamme jatkui seuraavaan kohteeseen. Mieluusti olisin tuolla viipynyt ja tutkinut pihaa enemmänkin. Varmasti jäi paljon yksityiskohtia huomaamatta ja näkemättä. Monta asiaa olen huomannut vasta kuvista. Onneksi tulin ottaneeksi paljon kuvia tuosta puutarhasta. Matkamme vei nurmettunutta tietä pois pihasta takaisin pikkubussille. Kivimuuri kertoi omaa kaunista tarinaansa matkan varrella.
Vielä viimeinen kurkistus läheltä tietä, aidan takaa, tuohon kauniiseen puutarhaan. Olisi upea nähdä se eri aikoina, eri kukkien kukkiessa.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Yksityiskohtia, näkymiä, ideoita

Melkoinen kuvakierros pihassa ja se oli ihan pintaraapaisu. Olisin viihtynyt tässä kohteessa vaikka kuinka kauan. Tässä vielä jotain yksityikohtia tuosta upeasta paikasta. Olen itsekkin kuvista löytänyt asioita, joita en tuolloin reissulla edes nähnyt. Olisipa ollut enemmän aikaa kiertää rauhassa tuolla.
Tässä pihaan rajoittuvaa osaa puutarhasta. Kasvit tuntuivat olevan kaikki hyvin voivia ja rikkaruohoista ei hajuakaan.
Piristäviä yksityiskohtia löytyi. Hämmästyttävää, miten näidenkään kivien ympärillä ei ollut pitkiä ruohoja. Tuntui, että jonkun täytyy koko ajan olla puutarhassa siistimäsässä sitä.
Lähemmin vielä omenapuun juurella ollut penkki. Paju oli todellinen rakennusmateriaali ja sitä oli käytetty taitavasti.
Tässä harppu köynnöstelineenä. Harppukin oli itse tehty ja istuksen multatilan rajasi pajupunos.
Nämä jännät kantosienet pihan puolelta kuvattuina. Havuja oli yhdistelty kauniisti istutuksiin. Pihasta oli valokuvia talven aikaan ja se oli upea katseltava silloinkin, vaikka lumi peitti maan.
Tätä siltaa mentiin tämän juttusarjan alussa isommalle piha-alueelle. Tässä silta tultaessa taloon päin.
Ja se kulman takana ollut kukkapenkki toisesta suunnasta. Huokailin vain tuolla pihassa, enkä tiennyt mihin kamerani kanssa olisi mennyt.
Talossa oli toisessa päässä, yläkerrassa pitsikamari ja ulkorakennuksissa oli museoita. Toisessa käsitöitä ja astioita, toisessa oli erilaisia työkaluja. Todella paljon mielenkiintoista tutkittavaa. Paljon pidempi aika olisi ollut tarpeen tuossa paikassa.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Naamiointia tontilla

Puutarhatontun pihalle oli emännän suunnitelmien mukaan kaivettu lampi. Reunoilla oli upeita istutuksia ja monenlaisia kasveja.
 Lumpeitakin kasvoi tuossa pienessä lammessa.
Kivipuro johti lampeen. Nyt siinä ei ollut vettä - keväisin vain. Lammen kaivuusta kertyneet mullat on tuossa kasalla edelleen. Kuvassa tuo keskellä oleva alue, jonne tuo valkoinen patsas on matkalla kurkkaamaan, mitä harmaan oven takan on.
Tässä istutukset vielä laajemmin tuosta lemmen ympäristöstä. Ihan tuon kummun takana menee tie pihaan.
Ja mihin tuo salaperäinen, kiviholvin alla oleva ovi johtaa? Ei mihinkään. Multakasaa ei ollut siirretty kaivuupaikalta mihinkään, vaan se oli naamioitu vain kasveilla. Yhdelle kulmalle oli laitettu tuo salaperäinen ovi hieman raollaan kiviholvin alle. Todella nerokkaasti keksitty. Näin oli saatu harmina ollut multakasa piiloon ja puutarhaan upea yksityiskohta.

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Tontin reunojen kerroksellisuus

Olemme edelleen samalla pihalla kiertäen puutarhan reunoja. Istutukset jatkuvat hyvin monimuotoisina ja kerroksellisina.
 Sisääntulotien kiviaidan puutarhan puolella oli iso päivänliljapenkki, jossa taustalla syysleimuja.
 Köynnöksiä, kuunliljoja, tuijia liljapenkistä pihaan päin.
 Eri väriset lehdet tuovat kaunista kontrastia.
Ja vielä toiselta kulmalta tuon monipuolisen istutusalueen kerroksellisuus. Huikea suunnittelija, joka tämän on luonut.
 Tie pihaan menee tuolla pallotuijien takana. Kulmassa vartioi hän.
Liljapenkiltä katse siirtyy jo eteenpäin.
Kuunliljojen upeat yksilöt, köynnös... Olisipa pihani yhtä kaunis.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Havut puutarhatontun pihassa

Kauimpana talosta, tielle rajoittavan pensasaida pihan puolella kasvoi aidannemaisesti erilaisia havuja ja pensaita. Voisi oikeammin puhua monikerroksellisesta aidanteesta. Tie oli ilmeisen vilkkaasti liikennöity ja sitä melua vaimentamaan oli ensin korkea pensastaita ja sen edessä polveili istutusalueita. Talvella toivat myös näkösuojaa.
 Syyhortensian mahtava kukinta yhdessä istutusalueessa.
Paju on edullinen materiaali ja sitä oli käytetty paljon hyödyksi. Tässä tuolta takaa pilkistää oleskelupaikka.
 Tuo pilkistävä penkki lähempää. Pensastuet pitävät oksat ryhdissä.
 Tuivio peitti ison alueen.
Jotkut rakennukset taisivat olla jo poistolistalla. Ainakin hieman oli tämän katoksen olo sellainen. Ehkä emäntä suunnitteli jo jotain uutta tilalle.
Mikä upea kerroksellisuus. Ja peikonpähkinä. Vaatii silmää saada istutukset näyttäämään näin monimuotoisilta.
Vielä tuota tietä vasten olevaa istutusaluetta. Nurmikon rajaus oli aika leveä. En tiedä, oliko kenties tuolla alueella sipulikukkia tai muita jo kukineita kasveja, jotka nyt olivat poissa.
Sama penkki jatkui edelleen.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Puutarhatontun pihalla edelleen osa 3

Taitava tekee puutarhakalusteensa itse. Näitä tuolia tuolla kauniilla pihalla oli sijoitettu sopiviin istumispaikkoihin. Tuntui kyllä, että millä ajalla tuo ahkera pariskunta ehti istuskelemaan, sillä pihalla ei näkynyt rikkaruohoja laisinkaa. Vain kauniita, hyvinhoidettuja istutusryhmiä.
Pihasta löytyi mukavia siltoja muualtakin. Juuri tällainen pihan pitäisi ollakkin. Yllätyksiä aina kulman takana. Jotain, joka houkuttelee koko ajan peremmälle katsomaan, mitä vielä voisi löytää.
Kukkapenkit eivät olleet mitään pieniä tuherruksia, vaan niillä oli näyttävästi kokoa ja näköä. Ja niin hyvin hoidettuja kaikki.
Moni kasvi näytti todella hienolta suurempana alueena, kun tilaa kerta oli.
Kukkapenkkiä vähän kauempaa. Sama penkki kuin tuossa ylempänä kasvihuonekuvassa.
Perinteinen keinu, jota ei kyllä aivan pieneen pihaan laiteta.
Eri väristen lehtien harmonia. Tuo maa on tuolla kyllä todella viljavaa.