maanantai 5. elokuuta 2013

Puutarhavierailuja

Eilen oli tapahtuma Avoimet puutarhat ja kävimme vierailulla kolmessa hyvin erilaisessa puutarhassa. Tässä kuvakierrosta niistä ensimmäisestä, Sundomissa sijaitsevasta, jossa en voinut kuin hämmästellä kukkien kokoa ja runsautta. Puutarha oli rakennettu metsän pohjaan, jossa oli valtavasti kiviä. Niiden lomassa kierteli polkuja ja polkujen varret olivat täynnä yksi toistaan kauniimpia kukkia. Nurmikon leikkaamista ei paljon ollut, mutta kukkapaljous sai aivan mykistymään. Rikkaruohoja ei näkynyt missään.
Puutarhassa oli aivan ihania kärhöjä joka puolella ja olikin ihana löytää niille montaa eri kasvutapaa. Kiven, rautaristikoiden, pergoloitten yms ympärillä.
Polkujen varella oli erilaisia pergoloita, kaariportteja ja levähdyspaikkoja. Pieniä, kivoja yksityiskohtia, joissa katse viivähti.
 Tälle "levähdysalueelle" oli paljon menijöitä, ja jäi meiltä oikeastaan vain kaukaa katseltavaksi.
Paljon oli kärhöjä, niiden keräilijöitä taisi tämä pariskunta ollakkin. Aivan ihania katseltavia, varsinkin tämmöiselle vielä noviisille kärhöjen alalla.
 Rungollisia verenpisaroita kasvoi ruukuissa vähän siellä ja täällä. Eri värisiä ja mallisia.
Kukat olivat aivan uskomattoman kokoisia ja tuntuivat viihtyvän puutarhassa vallan mainiosti. Ehkä minunkin pitäisi lannoitusta muistaa tehdä ahkerammin.
Verenpisaroita ja pasuunakukkia oli paljon. Ne olivat jo vanhoja yksilöitä, sillä rungot olivat sen näköisiä, etteivät aivan tänä vuonna olleet alkuaan saaneet. Pystyivät talvettamaan ne jossain todella mainiosti.
Tämän kulman takaa saikin ostaa heidän taimiaan. Ja siellä kauppa kävi, sekaan ei tahtonut mahtua ihmettelemään perennojan runsasta tarjontaa.
Kasteluvettähän tämmöiseen kukkamereen uppoaa aivan uskomattomat määrät. Sadeveden talteenotto olikin järjestetty hyvin. Yhden saavin täyttyessä ei mennyt ylituleva hukkaan, vaan se oli johdettu pariin muuhun helpolla letkusysteemillä. Tämä idea lähtee varmasti jatkokäyttöön meilläkin.
Mutta ne kukat! Aivan uskomattoman kokoisia ja tuoksuisia. Liljoja oli useampaa lajia ja kukat aivan valtavia.
 Lumikärhö näytti menevän ojanpohjaa kohden sisääntulossa. Kiva idea tämäkin.
Keijunmekot kasvoivat ruukuissa, jotka oli upotettu pihasoraan. Niille oli taivutettu kehikot, joissa kiipeilivät. Tämä on paikka, josta ei yhdellä käyntikerralla saanut tarpeekseen vaan tänne voisi mennä uudelleen ja näkemistä riittäisi vaikka kuinka. Millään ei pystynyt huomaamaan kaikkea pientä, kun oli aivan hämmästyksissä näkemästään.

5 kommenttia:

  1. Aivan ihana puutarha! Tuo kastelujärjestelmä on nerokas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekkin. Täytyy välittömästi ottaa omaan käyttöön myös. Aina oppii, kun pääsee vierailemaan toisten puutarhoissa.

      Poista
  2. Kiva, kun kerroit blogissani, että olimme käyneet samassa puutarhassa. Tulin blogiisi vastavierailulle ja liityin lukijaksi.
    Sundomin kohde oli käsittämättömän kaunis viidakkomainen puutarha. Sinne pitää mennä ehdottomasti ensi vuonnakin. Kahvilassakin oli niin hyviä mandariinileivoksia ym., että tällainen herkuttelija oli aivan myyty, njam.
    Kävittekö toisessa puutarhassa Sulvan suunnalla ? Me ei ehditty enää sinne, kun lähdimme niin myöhään liikkeelle.
    Kun pääsimme kotiin, mieheni laittoi heti jänisverkkoa männynrungon ympärille köynnöstueksi. Sekin idea löytyi Sundomista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kävimme Sulvalla, siitä tulossa myös teksti.

      Me ollaan tuo jänisverkko bongattu jo aikaisemmin. Mainio idea, siinä vain pitää seurata, että puu pääsee kasvamaan ja höllätä verkkoa sopivasti.

      Samoilla kulmilla on ajeltu;)

      Poista
  3. Hei ! Kiitos kuvien jakamisesta, itse kävin kahdessa puutarhassa, mutta on niin ihana edes kuvien välityksellä päästä kurkistamaan muihinkin. Ja ihania ovat kuvat omastasikin !

    VastaaPoista