Omenasato on ollut todella runsas tänä vuonna. Meillä tehtiin omenat ennen soseeksi, mutta tänä vuonna hankimme puristimen ja mieheni teki meille omenmurskaimen, joten sadosta tulee nyt maukasta mehua. Osan mehusta pakastan talven varalle, mutta osa juodaan sellaisenaan, tuoreelta.
Onneksi viidestä omenapuustamme kaksi päätti olla tekemättä juuri laisinkaan omenoita, joten edes hieman pienempi on sato. Mutta tätä lajia riittääkin sitten vaikka kuinka.
Syksy saapuu puutarhaan vähitellen ja pihamme perällä, naapurin puolella kasvaa vaahtera on ryhtynyt muuttamaan ulkonäköään todella loistavaan suuntaan. Kaunis sitä on katsella, lehtiä vain tulee paljon haravoitavaksi meillekkin. Oma vaahteramme on varjoisemmassa paikassa, joten sen värinvaihtoon on vielä jonkin aikaa.
Nurmikkoon ilmestyy myös kaikenlaisia sieniä syksyn myötä. Nämä kaksi tuiki tuntematonta hiippalakkia olivat takapihallamme.
Joku kesän projekteistakin on saatu valmiiksi - osittain. Penkin vanha osa pitää vielä kaivaa ylös ja jakaa kasvit. Mutta niin siitä sekaisesta nurkasta muodostui ihan kaunista katseltavaa, jahka nämä tästä ensin kasvavat. Muutamia sipulikasveja aion vielä piilottaa tuonne muiden kasvien lomaan, josko kukkisivat sitten keväällä kauniisti.
Siinä, missä Jacmanni vielä tekee paljon nuppuja...
... on alppikärhö saanut siemenkotansa kauniiksi hahtuviksi. Syksy saapuu askelittain.
Hienolta näyttää uusi penkki! Uuteen on aina niin kiva lähteä istuttamaan kasveja. Meidän omenasato oli tänä vuonna todella pieni. Onneksi viime vuotisia hilloja on vielä jäljellä :)
VastaaPoista